Mietitäänpä hetki hölmöläisten kylää, missä työuupumuksesta ei puhuta, koska ”ei meillä sellaista ole”.

Samalla kylän väki ihmettelee, miksi niin monet ovat kroonisesti väsyneitä, merkittävä määrä henkilöstöstä on sairauslomalla mielenterveyteen liittyvistä syistä ja työntekijät vaihtuvat tiuhaan.

Mutta eihän mitään hätää ole, sillä tarjoamme henkilöstölle liikunta- ja kulttuuriedun ja huikkaamme perään, että kaikilla meillä on haasteemme!

Jos tämä kuulostaa tutulta, et ole yksin. Käydessäni keskusteluja työuupumuksen ehkäisystä törmään toistuvasti muutamaan ilmiöön.

Työuupumuksesta ei haluta puhua

Joka neljäs työssäkäyvä suomalainen on vaarassa uupua tai jo uupunut (Työterveyslaitos). Silti monessa organisaatiossa ilmiö kiistetään. Ehkä kyse ei ole siitä, etteikö uupumusta olisi, vaan siitä, että sen käsittely tuntuu liian vaikealta. Jos työhyvinvointia halutaan parantaa, tarvitaan rohkeutta katsoa organisaation toimintatapoja rehellisesti myös silloin, kun ne kaipaavat muutosta.

Vastuu vieritetään yksilölle, mutta rakenteisiin ei puututa

Moni uupunut on kuullut neuvon: syö paremmin, liiku enemmän ja nuku riittävästi. Kaikki nämä ovat hyviä asioita, mutteivät ne ratkaise ongelmaa, jos työolosuhteet itsessään ovat kestämättömät. Ihmiset ovat kyllä halukkaita pitämään huolta itsestään, kunhan heillä on tarvittavat työkalut ja hyvinvoinnille annetaan mahdollisuus. Siksi työuupumuksen ehkäisyn ei tulisi olla yksilön vaan koko työyhteisön vastuulla.

Halutaan varmuus sijoituksen hyödyistä

”Jos laitan 1000 € työhyvinvointiin, saanko varmasti 5000 € takaisin?” Vaan jättäisitkö hampaat pesemättä, koska reikien ehkäisyä ei voida taata, tai lopettaisitko turvavyön käytön, koska se ei tee autoilevasta ihmisestä kuolematonta? Tutkimukset osoittavat selvästi, että hyvinvointi on myös liiketoiminnallisesti kannattavaa, eikä tämän ymmärtämiseen pitäisi tarvita kristallipalloa.

Peiliin katsominen on vaikeaa, mutta välttämätöntä

Monesti työuupumuksen taustalla on epäselvät roolit, liian suuri työkuorma tai toimimaton organisaatiokulttuuri. Tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että johtajat olisivat pahoja ihmisiä tai yritys olisi toivoton tapaus. Se tarkoittaa, että asioita pitää uskaltaa tarkastella rehellisesti ja tehdä muutoksia silloin, kun niitä tarvitaan. Yritys ei menesty polttamalla työntekijänsä loppuun, vaan rakentamalla ympäristön, jossa he voivat onnistua työssään ja voida hyvin.

Työuupumus maksaa aina enemmän kuin sen ennaltaehkäisy. Ja mikä pahinta, uupumus tarttuu. Jos haluamme toimia viisaasti emmekä hölmöläisten kylän tapaan, tartumme asiaan ennen kuin säihke alkaa sammua yksi silmäpari kerrallaan.

Me kaikki teemme valintoja joka päivä. Valitkaamme viisaasti.