Menestyvän liiketoiminnan ytimen muodostavat aina ihmiset, jotka kohtaavat kollegat, asiakkaat ja muut sidosryhmät, pitävät pyörät pyörimässä ja tekevät strategiat todeksi arjessa. Ihmiset eivät ole kasvoton resurssi. He ovat organisaation pulssilla sekä toimivat äänenä ja kasvoina. Ilman sitoutuneita ja hyvinvoivia työntekijöitä ei ole kestävää menestystä.
Mutta millaisten asioiden tulisi toteutua, jotta työntekijät voivat kokea työpaikan hyväksi paikaksi olla ja tehdä työnsä? Miten syntyy työympäristö, jossa ihmiset voivat kukoistaa ja tehdä parhaansa sekä pysyvät sitoutuneina? Vastaus ei löydy yksittäisistä tempuista tai kampanjoista, vaan kokonaisvaltaisesta ja pitkäjänteisestä työstä hyvinvoinnin, luottamuksen ja arvostuksen rakentamiseksi.
Työpaikan hyvinvointi rakentuu useista tekijöistä, joiden keskiössä ovat ihmiset
1. Kuunteleminen ja ymmärrys
Aito kuunteleminen ei tarkoita vain kyselyjä tai yksittäisiä palavereja, vaan jatkuvaa vuorovaikutusta, jossa johdolla on halu todella ymmärtää työntekijöiden kokemuksia. Johdon on tärkeää myöntää, ettei kaikkea voi nähdä ylhäältä käsin, koska arjen todellisuus piilee usein pinnan alla. Kun työntekijöitä kuunnellaan aidosti ja heidän näkemyksiään arvostetaan syntyy luottamusta ja yhteinen suunta.
2. Psykologinen turvallisuus
Työyhteisössä, joissa ihmiset voivat tuoda esiin mielipiteitään, virheitään tai huoliaan ilman pelkoa, syntyy erilaisia oppeja ja kehitystä. Psykologinen turvallisuus ei tarkoita sitä, että kaikesta ollaan samaa mieltä. Se tarkoittaa sitä, että vaikeistakin asioista voidaan keskustella rakentavasti. Ihmisten kokiessa olonsa turvalliseksi he uskaltavat tuoda esiin myös kehitysideoita ja toimia rohkean innovatiivisesti.
3. Johtaminen arjessa
Hyvä strategia on tärkeä, mutta sen vaikutus jää vajaaksi, jos se ei näy päivittäisessä johtamisessa. Esihenkilöiden rooli on keskeinen: he tekevät strategiasta konkretiaa ja vaikuttavat suoraan siihen millaisena työntekijät kokevat työnsä. Arjen johtaminen tarkoittaa mm. läsnäoloa, tukea, palautetta ja mahdollisuutta kehittyä. Arvostus ei saa rajoittua vain vuosittaisiin kehityskeskusteluihin, vaan sen tulisi ennemmin näkyä jokaisessa kohtaamisessa.
4. Yrityskulttuuri näkyy teoissa
Yrityskulttuuri ei synny juhlapuheista tai arvojen julistamisesta, vaan ihmisten välisestä toimintatavoista, valinnoista ja asenteista. Kulttuuri näkyy joka päivä siinä miten kollegat tervehtivät toisiaan, miten ristiriitoja käsitellään ja miten epäonnistumisiin suhtaudutaan. Esihenkilöillä on erityinen vastuu kulttuurin suuntaa ajatellen, mutta jokaisella työntekijällä on rooli sen rakentamisessa.
5. Käytännön ratkaisut ja työvälineet
Hyvä työympäristö on myös konkreettinen asia. Toimivat työvälineet, selkeät prosessit ja sujuvat käytännöt tukevat työn tekemistä ja vähentävät turhaa kuormitusta. Teknologia voi helpottaa työtä, mutta huonosti suunniteltuna ja toteutettuna se voi myös lisätä stressiä. Siksi on tärkeää, että työn sujuvuuteen kiinnitetään huomiota jatkuvasti. Pienet parannukset, kuten selkeämmät viestintäkäytännöt tai yksinkertaisemmat järjestelmät, voivat lisätä työn mielekkyyttä merkittävästi.
6. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön
Työn merkityksellisyys syntyy osin siitä, että ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa siihen miten hän työnsä tekee. Autonomia, luottamus ja tila tehdä itse valintoja sekä vaikuttaa lisäävät sitoutumista ja työtyytyväisyyttä. Kun työntekijä kokee voivansa vaikuttaa hän myös kantaa vastuuta ja kokee työnsä tärkeäksi. Vaikutusmahdollisuuksien puute sen sijaan voi aiheuttaa passivoitumista tai turhautumista.
7. Tunnustuksen ja palautteen kulttuuri
Arvostuksen osoittaminen ei tarkoita pelkkiä palkitsemisjärjestelmiä. Kyse on myös arkisesta palautteesta, kiitoksista ja huomatuksi tulemisesta. Pieni kiitos oikealla hetkellä voi vaikuttaa valtavasti työntekijän kokemukseen omasta merkityksestään ja arvostaan. Tunnustukset tulisi liittää paitsi tuloksiin, myös tapaan toimia: yhteistyöhön, luovuuteen, rohkeuteen ja toisten tukemiseen.
8. Reiluus, läpinäkyvyys ja yhdenvertaisuus
Hyvä työpaikka kohtelee kaikkia reilusti. Tämä tarkoittaa sekä tasa-arvoista palkitsemista ja etenemismahdollisuuksia että läpinäkyvyyttä päätöksenteossa. Lisäksi tarvitaan johdonmukaisuutta siinä miten ihmisiä kohdellaan. Yhdenvertaisuus ei ole vain lainsäädännöllinen kysymys, vaan arjen valintoja liittyen siihen, kuka saa tilaa, ketä kuunnellaan ja kenen annetaan vaikuttaa.
Jokaisella yrityksellä on mahdollisuus rakentaa kulttuuria, jossa ihmiset viihtyvät ja menestyvät.
Hyvinvoiva henkilöstö ei ole pelkästään hyvä asia ihmisille; se on myös liiketoiminnan elinehto. Työpaikka, jossa ihmiset voivat hyvin tuottaa parempia tuloksia, houkuttelee osaajia ja kestää paremmin muutoksia. Kestävä menestys syntyy vasta, kun ihmiset kokevat kuuluvansa johonkin merkitykselliseen, kuten yhteisöön, jossa he voivat olla oma itsensä ja käyttää vahvuuksiaan.
Hyvä työpaikka ei ole sattumaa. Se on seurausta arvoista sekä jatkuvista teoista ja johtamisesta, jotka ovat yrityksen arvomaailman mukaisia ja tukevat ihmisiä sekä heidän onnistumista työssään.
