Miten estää työuupumus?

Työuupumus

    Työuupumus ei koskaan synny tyhjästä. Se kehittyy pitkän ajan kuluessa ja on usein seurausta jatkuvasta ylikuormituksesta, puutteellisesta palautumisesta ja epäselvistä rooleista, huonoista työoloista tai jatkuvista arvoristiriidoista. Onneksi on olemassa tehokkaita keinoja estää työuupumus ennen kuin tilanne äityy liian vakavaksi.

    Tässä artikkelissa pureudutaan suomalaisen työelämän näkökulmasta katsoen siihen, kuinka yksilöt ja tiimit sekä kokonaiset organisaatiot voivat yhdessä vaikuttaa siihen, ettei työuupumus pääsisi syntymään ja leviämään. Tiedon ja ymmärryksen lisääminen näet ovat ensimmäiset askeleet kohti kestävämpää, inhimillisempää työelämää.

    Miksi työuupumuksen ehkäisy on tärkeää?

    Työuupumus ei yleensä ole pelkästään yksilön, vaan koko organisaation ongelma. Kun organisaatiossa ei toimita työuupumusta ennaltaehkäisevällä ja työssä jaksamista tukevalla tavalla näkyvät seuraukset mm. alentuneena tuottavuutena, sairauspoissaoloina ja henkilöstön vaihtuvuutena.

    Suomessa joka neljäs työikäinen on vaarassa uupua tai on jo uupunut. Erityisesti nuoret aikuiset, asiantuntijat ja esihenkilöt kokevat kasvavaa kuormitusta. Siksi on entistä tärkeämpää löytää keinoja, joilla voimme ennaltaehkäistä työuupumusta ja päästä lähemmäs maailmaa, jossa se ei koskaan pääse syntymäänkään.

    10 keinoa, joilla estää työuupumus:

    1. Tunnistakaa kuormitustekijät ajoissa

    Työn määrän lisäksi erityisesti työhön liittyvät laadulliset tekijät ja työn sujuvuus vaikuttavat työhyvinvointiin. Rooliepäselvyydet, jatkuvat keskeytykset, ristiriitaiset tavoitteet sekä puutteellinen perehdytys tai riittämätön tuki lisäävät henkistä kuormaa. Liiallista kuormitusta aiheuttavien juurisyiden tunnistaminen on hyvä lähtökohta työuupumuksen ennaltaehkäisylle.

    2. Rakentakaa yhdessä realistiset odotukset

    Työn tavoitteiden ja resurssien on oltava linjassa keskenään. Liian tiukat aikataulut ja epärealistiset vaatimukset syövät energiaa ja jaksamista. Paras tapa rakentaa realistisia odotuksia on käydä avointa keskustelua aiheesta työpaikalla.

    3. Muistakaa ihmiset älkääkä keskittykö pelkkiin suoritteisiin

    Hyvä johtaminen huomioi työntekijän kokonaisena ihmisenä tarpeineen, rajoineen ja vahvuuksineen, ei vain resurssina tai käsiparina. Esihenkilöillä on kriittinen rooli, kun tarkastellaan sitä, että aiheuttaako organisaatio työuupumusta vai ennaltaehkäiseekö se sen syntymistä.

    4. Mahdollistakaa palautuminen osana päivittäistä elämää – myös työpäivän aikana

    Työstä palaudutaan paitsi vapaa-ajalla, myös työpäivän aikana. Tauot, joustot ja työn vaihtelevuus ovat palautumisen peruspilareita. Joskus paras tehokkuusteko voi olla pieni kävelylenkki tai nokoset kesken työpäivän.

    5. Tukekaa ja rakentakaa avointa sekä turvallista ilmapiiriä

    Ilmapiirin salliessa virheet, epävarmuuden ja haavoittuvuuden uskalletaan työpaikallakin paremmin puhua ajoissa ennen kuin ongelmat pääsevät kasvamaan suuriksi. Tämä on todella olennainen asia, kun halutaan ylipäätään estää työuupumusta syntymästä.

    6. Hyödyntäkää työterveyshuoltoa ennaltaehkäisevästi

    Työterveyshuolto ei ole vain sairauksien hoitoa varten. Säännölliset keskustelut voivat auttaa havaitsemaan jaksamisen heikkenemisen ennen kuin huomataan, että ollaankin jo päädytty kriisitilanteeseen.

    7. Kouluttakaa esihenkilöt tunnistamaan uupumuksen merkit

    Esihenkilöt ovat avainasemassa, kun mietitään, että miten työuupumuksen merkit voidaan huomata mahdollisimman aikaisin sekä muuttaa suuntaa tarvittavilta osin. Siten esihenkilöitä tulee kouluttaa tunnistamaan mm. erilaiset mielialan, käytöksen ja vireystilan muutokset.

    8. Tukekaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa konkreettisilla tavoilla

    Pelkkä puhe tasapainosta ei riitä, jos ylityöt ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus ja työt seuraavat ilta- aikaan ja viikonloppuihin, jopa öihin. Työaikojen rajaaminen ja työn joustavuus auttavat palautumaan.

    9. Antakaa tilaa merkitykselliselle työlle

    Ihmiset jaksavat paremmin, kun he kokevat työnsä olevan arvokasta ja merkityksellistä. Siksi tehtävien mielekkyys ja autonomia ovat tärkeä osa työuupumuksen ennaltaehkäisyä, vaikkeivät kaikki työtehtävät olisikaan aina mielekkäitä.

    10. Käykää avointa vuoropuhelua kuormituksesta

    Säännölliset keskustelut työn vaatimuksista ja tuntemuksista työarkeen liittyen voivat estää työuupumuksen kehittymistä. Näiden keskustelujen tulisi olla sekä osa vaikkapa viikoittaista tai kuukausittaista toimintaa sekä erillisiä kehityskeskusteluja.

    Työuupumuksen estäminen on ennen kaikkea yhteisön vastuulla

    Vaikka yksilö voi itse vaikuttaa palautumiseensa ja jaksamiseensa, ei työuupumuksen ehkäisy ole yksittäisen työntekijän harteilla. Organisaation rakenteet, johtamiskäytännöt ja ilmapiiri vaikuttavat ratkaisevasti siihen miten hyvin työuupumuksen syntymistä voidaan estää.

    Kun halutaan estää työuupumuksen syntyä tarvitaan yhteisön yhteinen tahtotila ja pitkäjänteistä työtä. On rakennettava kulttuuri, jossa hyvinvointi ei kiva lisäjuttu, vaan kaiken tekemisen ydin ja perusta.

    Loppupäätelmä

    Työuupumuksen ennaltaehkäiseminen ei ole vain kiva lisä. Se on elintärkeä osa kestävää työelämää. Mitä varhaisemmassa vaiheessa keinoja otetaan käyttöön, sitä pienemmillä toimenpiteillä voidaan ehkäistä suuria ongelmia. Jokainen työntekijä ansaitsee ympäristön, jossa työssä jaksamista ja työhyvinvointia ei jätetä sattuman varaan, vaan ne ovat tarkasti suunniteltuja ja aktiivisesti tuettuja työn peruselementtejä.

    Muut postaukset

    Työtehon ja sairauslomien kustannuslaskuri

    %
    kk
    vko
    kk
    hlö