Ihmistahtisuus on inhimillisempään työelämään liittyvä käsite, jonka on lanseerannut Ardereumin perustaja Lassi Kervinen. Termi kiteyttää ajattelumallin, jossa työelämää rakennetaan ihmisten ehdoilla sen sijaan, että toimittaisiin pelkästään tehokkuuden, suoritusten tai tulosten näkökulmasta katsoen. Ihmistahtisuus korostaa inhimillisyyden, yhteistyön ja kestävyyden merkitystä arjen työssä ja samalla se toimii ohjenuorana kaikessa Ardereumin toiminnassa.
Ihmistahtisuudesta puhuttaessa ei ole kyseessä yksittäinen toimenpide tai projekti. Kyse on kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, joka muuttaa työn tekemisen tapoja ja organisaatiokulttuuria pysyvästi. Ihmistahtisuus perustuu ajatukseen siitä, että työelämän kuuluu palvella ihmisiä, ei toisinpäin. Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä ihmistahtisuus tarkoittaa käytännössä ja miksi oikea paikka sille on tulevaisuuden työelämän perustuksissa.
Mitä ihmistahtisuus tarkoittaa?
Ihmistahtisuuden perusperiaatteet rakentuvat seuraavien teemojen varaan. Ne luovat pohjan työelämälle, jossa ihmiset voivat hyvin sekä organisaatiot kehittyvät ja menestyvät kestävällä tavalla.
1. Yksilön kunnioitus
Ihmistahtisuudesta käsin toimiessa lähdetään liikkeelle yksilöiden aidosta arvostuksesta. Jokaisen ihmisen tarpeet, vahvuudet, haasteet ja elämäntilanteet sekä tunnistetaan että otetaan huomioon. Henkilöstö nähdään kokonaisina ihmisinä, eikä vain resursseina tai käsipareina, mikä tarkoittaa mm. joustavuutta, osallistamista ja yksilöllisten polkujen tukemista.
2. Kohtaaminen ja läsnäolo
Aito kohtaaminen ja empatia ovat ihmistahtisuudesta puhuttaessa keskiössä. Kysyminen, kohtaaminen, läsnäoleva kuunteleminen, toisen näkökulman ymmärtäminen ja kunnioittava vuorovaikutus luovat turvallista ilmapiiriä. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus tulla kuulluksi joutumatta kärsimään pelkoa vähättelystä tai hylätyksi tulemisesta.
3. Yhteistyön voima
Ihmistahtisuden ytimessä on ajatus siitä, että yhdessä olemme enemmän ja voimme paremmin. Tiimityö, keskinäinen tuki ja jaettu vastuu tekevät työstä mielekkäämpää ja tehokkaampaa. Kilpailun sijaan korostetaan yhteisiä tavoitteita ja ajattelua, jossa jokainen voi loistaa ilman, että toisen pitää hävitä.
4. Itseohjautuvuuden tukeminen
Kun ihmiset voivat vaikuttaa omaan työhönsä, kokevat he tutkimusten mukaan sen myös mielekkäämmäksi. Ihmistahtisessa kulttuurissa työntekijöille annetaan vastuuta ja valtaa tehdä päätöksiä sekä kehittää itseään. Samalla johtajuus on valmentavaa, tukevaa ja kannustavaa, ei kontrolloivaa saatikka mikromanageeraavaa.
5. Inhimillisyys ja armollisuus
Virheitä ei tule pelätä eikä peitellä, vaan kohdella niitä pidetään oppimisen välineinä. Armollisuus itseä ja toisia kohtaan on keskeinen osa ihmistahtista ajattelua. Työelämä ei ole täydellisyyden tavoittelua, vaan yhteistä kasvua ja kehitystä. Yritystä, erehdystä ja uuden luomista.
6. Jatkuva yhteys merkityksellisyyteen
Työ ei ole vain suorittamista, vaan sen on myös tunnuttava merkitykselliseltä. Ihmistahtisuus ohjaa rakentamaan ja ylläpitämään työnkuvia sekä organisaatiokulttuuria, joiden osalta jokainen ymmärtää oman työnsä arvon. Samalla pidetään huoli siitä, että työ kytkeytyy yhteisiin tavoitteisiin, joiden takana on helppo seistä.
7. Tasapainon ylläpito
Työn ja vapaa-ajan tasapaino on keskeinen ihmistahtisuuden osa. Jatkuva kiire ja ylisuorittaminen eivät ole kestävän vaan kuihduttavan työelämän merkkejä. Ihmistahtisuudesta käsin toimien haetaan tietoisesti tasapainoa toistuvasti kysyen itseltämme ja toisiltamme, että milloin on tehty riittävästi ja milloin hidastaminen on tärkeämpää kuin kiihdyttäminen?
8. Avoimuus ja luottamus
Luottamus rakentuu avoimuudesta ja eettisestä toiminnasta. Ihmistahtisuus edellyttää, että työntekijät voivat luottaa johdon toimivan reilusti, läpinäkyvästi ja vastuullisesti. Luottamuksen ilmapiiri tekee tilaa luovuudelle ja rohkeille ideoille.
Miksi ihmistahtisuudesta on muodostumassa tulevaisuuden työelämän välttämättömyys?
Moni organisaatio kamppailee tällä hetkellä työuupumuksen, henkilöstön vaihtuvuuden ja sitoutumisen puutteen kanssa. Ihmistahtisuus tarjoaa näihin haasteisiin vastauksen, joka ei nojaa pelkkiin pintaratkaisuihin kuten liikuntaetuihin tai työhyvinvointipäiviin. Ihmistahtisuus pureutuu kestävän ja hyvinvoivan työelämän juurisyihin, eli siihen, miten ihmiset kohdataan ja miten työ arjessa järjestetään.
Ihmistahtinen työelämä ei ole utopia, vaan mahdollisuus, joka on jo monen organisaation arjessa totta. Se ei tarkoita täydellistä löysäilyä ja työtä, joka on aina kaikille kivaa, tai riman laskemista, vaan viisasta, pitkäjänteistä ja ihmisarvoa kunnioittavaa johtamista sekä ennen kaikkea inhimillistä tapaa toimia.
Ihmistahtisuudesta ei tavoitella muotisanaa
Ihmistahtisuus ei ole vain trenditermi, vaan arvoihin perustuva työelämäfilosofia. Se kutsuu meitä rakentamaan työpaikkoja, joissa ihmiset voivat kasvaa, kukoistaa ja olla omia itsejään samalla kun organisaatiot saavuttavat tavoitteitaan kestävämmin toimien.
Asettaessamme ihmiset etusijalle, emme häviä, vaan voimme kaikki voittaa. Ihmistahtisuus on tapa rakentaa työelämää, joka on paitsi tuottavaa, myös merkityksellistä ja arvokasta.
Paras hetki tuoda ihmistahtisuus kestävän työelämän ytimeen oli jo vuosikymmeniä sitten ja toiseksi paras hetki on nyt.
