Haluatko tietää, miksi työntekijöiden jaksaminen jää puolitiehen, tai miksi hyvät työntekijät katoavat yllättäen? Usein syy ei löydy yksittäisestä projektista tai satunnaisista kuormittavista viikoista, vaan syvemmällä olevista juurisyistä, jotka liittyvät tiiviisti työpaikan kulttuuriin.
Organisaatiokulttuuri on tavallaan näkymätön osa organisaation arkea, joka kuitenkin vaikuttaa kaikkeen; vuorovaikutuksesta tavoitteenasetantaan ja siihen miten palautetta annetaan tai kuinka virheisiin suhtaudutaan. Jos kulttuuri on vinoutunut, voi se aiheuttaa työntekijöille pitkäaikaista stressiä, joka johtaa ennen pitkää työuupumukseen.
Alta löydät 10 varoitusmerkkiä, jotka voivat paljastaa, että työpaikkasi kulttuuri ei ehkä tue hyvinvointia, vaan pikemminkin rapauttaa sitä.
1. Kiirettä glorifioidaan
Jos jatkuva kiire, ylityöt istuminen ja toistuva venyminen nähdään sankaruutena, ollaan vaarallisilla vesillä. Työntekijöiltä voidaan jopa odottaa, että he ”todistavat” sitoutumistaan hyväksymällä jatkuvan kiireen ja ylityöt. Tällainen ilmapiiri luo jatkuvaa painetta, eikä palautumiselle jää tilaa.
Jos kahvipöydässä vitsaillaan siitä kenellä on ollut eniten lautasella tai ketkä kaikki ovat joutuneet vastailemaan sähköposteihin vielä puoliltaöin ei kyseessä ole tehokkuus, vaan varoitusmerkki.
2. Virheitä piilotellaan
Kulttuurissa, jossa virheitä ei uskalleta myöntää tai niistä seuraa syyttelyä, syntyy pelon ilmapiiri. Työntekijät alkavat peitellä ongelmia ja vältellä lisävastuiden ottamista sekä avointa keskustelua. Tällainen sekä lisää stressiä että heikentää tiimien kykyä oppia ja luoda uutta.
Virheen tehneen työntekijän joutuessa julkisesti tilille esihenkilön tai koko tiimin edessä syntyy hiljaisuuden kulttuuri, joka myös petaa otollista maaperää työuupumukselle.
3. Esihenkilöt reagoivat liian myöhään
Mikäli esihenkilöt huomioivat työntekijän uupumisen vasta silloin, kun hän on jäänyt työuupumuksen takia sairauslomalle, on kulttuurissa valuvika. Esihenkilöillä tulee olla kyky ja lupa tarkkailla tiimiläisten jaksamista ja puuttua asioihin ajoissa.
Työntekijä, joka on pitkään vetäytynyt, muttei kukaan ole tarttunut asiaan, koska ”hän on aina ollut vähän hiljainen”, on usein selvä varoitusmerkki epäterveistä työoloista.
4. Tuki ja palaute puuttuvat
Ilman tukea ja palautetta työntekijä jää yksin selviytymään paineista. Tämä lisää epävarmuutta ja kuluttaa itsetuntoa. Palautteen puute on yksi merkittävimmistä kuormitustekijöistä pitkällä aikavälillä.
Säännölliset 1:1-keskustelut eivät ole luksusta, vaan perustarve. Ne voivat ehkäistä uupumusta tehokkaammin kuin yksikään virkistyspäivä.
5. Jatkuvat ylityöt ovat normaali osa arkea
Kun jatkuvat ylityöt normalisoidaan ja niistä tulee osa kulttuuria ollaan tekemisissä kroonisen kuormituksen kanssa. Vaikka lyhytaikaisesti voidaan joustaa vie pitkään jatkuva ylikuormitus usein sekä työn ilon että terveyden.
Kuinka monena iltana tai viikonloppuna työntekijöiden oletetaan olevan tavoitettavissa? Oletukset voivat olla ääneen sanomattomia, mutta silti sitovia.
6. Arvostuksen puute näkyy
Jos hyvä työ jää huomaamatta ja kiitos unohtuu alkaa motivaatio hiipua. Kun tunnetta oman työn merkityksellisyydestä ei tueta voi uupumus hiipiä arkeen huomaamatta.
Kiitä, kun on aihetta, myös pienistä asioista. Julkinen kiitos tiimipalaverissa voi kannatella pitkään.
7. Valtarakenteet tukahduttavat ideat
Jos työntekijät eivät koe voivansa vaikuttaa tai tuoda ideoitaan julki ilman riskiä tulla ohitetuksi tai mitätöidyksi syntyy kyynisyyttä. Työn merkityksellisyys kärsii, kun ihmiset eivät voi osallistua tai vaikuttaa omaan työhönsä.
On huolestuttavaa, jos tiimikokouksissa ikään kuin näön vuoksi kysytään mielipiteitä, vaikka asiat on jo päätetty etukäteen.
8. Tiedonkulku on puutteellista
Epäselvät viestintäkäytännöt, myöhässä tulevat ilmoitukset tai ”me päätettiin jo” -tyyppinen asenne synnyttävät turhautumista ja epävarmuutta. Tiedonkulun ollessa epämääräistä jäävät ihmiset arvailujen varaan.
Tee tärkeistä päätöksistä näkyviä ja jaa tietoa tasapuolisesti. Se rakentaa luottamusta enemmän kuin yksikään juhlapuhe tai arvojulistus.
9. Työn ja vapaa-ajan tasapainoa ei kunnioiteta
Jos kulttuurissa ei ole tilaa palautumiselle ja työ seuraa jatkuvasti kotiin ollaan jo lähellä punaisia rajoja. Vapaa-ajan ja lepoajan kunnioittaminen eivät ole työnteon vastakohta, vaan tehokkaan ja hyvinvoivan työarjen mahdollistaja.
Johtajan kehuessa työntekijää, joka ”uhrasi lomansa firman vuoksi”, on kyse vääristyneestä arvopohjasta.
10. Työntekijöiden vaihtuvuus kasvaa
Kun hyvä osaaminen valuu ulos ovesta, eikä kukaan oikein tiedä miksi, kannattaa kulttuuria tutkia tarkemmin. Jos lähtöhaastatteluissa toistuvat sanat ”väsymys”, ”jatkuva paine” tai ”ylikuormitus”, on viesti selvä.
Seuraa vaihtuvuutta ja siihen liittyviä syitä systemaattisesti, koska ne voivat olla paras kulttuuri-indikaattori.
Jokainen yllä mainituista merkeistä on kuin palovaroittimen ääni: jos se soi, on syytä pysähtyä ja kuunnella sekä selvittää mistä hälytys aiheutui. Kulttuuri ei muutu sattumalta; se muuttuu, kun sitä johdetaan tietoisesti, systemaattisesti ja inhimillisesti.
Työuupumus ei ole yksilön vika, vaan usein oire ympäristöstä, joka ei tue kestävää työskentelyä. Siksi kulttuuriin vaikuttaminen on työelämän tärkein investointi. Jos tunnistat nämä merkit omassa työyhteisössäsi kannattaa muutos kannattaa aloittaa. Me Ardereumilla autamme sinua rakentamaan kulttuurin, jossa ihmiset voivat sekä onnistua että voida hyvin – myös pitkällä tähtäimellä.
